Koulua, viiniä ja heinäsirkan metsästystä

 Maanantaina alkoi sitten koulu, minne joudumme (vielä toistaiseksi) matkustamaan bussilla ja ratikalla. Nyt matka kestää noin 40 minuuttia, mutta pyörällä matka on lyhyempi ja taittuu 15 minuutissa, joten toivottavasti löydämme Lisan kanssa toisen pyörän mahdollisimman pian ja toisen saamme vuokraemännältämme. 

Mahdollisuuksia pyörän ostoon ovat käytettyjen tavaroiden myyntisivusto netissä (Le bon coin) ja paikalliset markkinat, eli viimeistään sunnuntaina lähdetään torille pyöräostoksille. Viimeinen bussikin menee jo klo 20, eli pyörä on pakollinen jos haluaa päästä bileistä kotiin, sillä täällä ei ole kovin turvallista kävellä keskellä yötä. Jo tällä viikolla yksi kolumbialainen poika hakattiin ja ryöstettiin kun hän oli kävelemässä baarista kotiin. Itse en ole kokenut oloani mitenkään turvattomaksi, mutta vähän on totuttelemista turvallisesta koti-Suomesta. Paikallinen kaverini oli kauhuissaan kun suunnittelin viime viikonloppuna kotiin kävelemistä (3km) kun missasin viimeisen bussin. Onneksi otin sitten ratikan ja kävelin vain noin 1,5 km pysäkiltä kotiin (isoja teitä pitkin).

Koulun pääsisäänkäynti (kuva osoitteesta http://www.meilleures-grandes-ecoles.com)

Orientaatio mega-auditoriossa

Koulupäivä alkoi 2 tunnin orientaatiolla, jossa meitä oli huimat 271 vaihto-opiskelijaa ympäri maailmaa. Orientaation jälkeen saimme ilmaisen lounaan (kanapatonki (vitivalkoisella leivällä, kuinkas muutenkaan), omenasose, muffinisi ja vesipullo. Kyllä noilla eväillä mahan sai täyteen ja voimia kohti iltapäivän kaupunkirallia. Meidät oli valmiiksi jaettu joukkueisiin (31 joukkuetta, 6-8 per joukkue) ja joukkueille oli annettu eri reitit kolmesta vaihtoehdosta. Joukkueeseeni kuuluivat argentiinalainen, kolumbialainen, kiinalainen, saksalainen ja puolalainen. Superhauskaa oli vaikkei voitettukaan! Ohjeet olivat ranskaksi ja yritettiin siinä sitten ottaa selvää vinkeistä vaihtelevin lopputuloksin. Kolumbialainen Jose otti ohjat ja me muut enemmänkin seurasimme perässä ympäri kaupunkia etsien teiden ja aukioiden nimiä. Vähän myös luntattiin kartasta kun ei jaksettu kävellä kun lämpöä oli taas yli 30 astetta.

L'arc de triomphe Montpellier

La place de la Comédie (kuva Wikipediasta, kun omat kuvat ei oikein onnistunu..)

 

Tiistaina alkoivat ranskan tunnit ja syyskuun ajan emme muuta opiskelekaan kuin kieltä. Syyskuun 30. päivä aloitetaan sitten muut kurssit. Elokuun alussa kaikkien oli tehtävä netissä ranskan kielen tasotesti ja sen perusteella meidät oli jaettu 14 tasoryhmään (1=huonoimmat, 14=parhaat), tosin ensimmäisen viikon aikana useita siirreltiin sopivampiin tasoryhmiin. Itse olen ryhmässä nro 10. Alkuun tuntui ihan hullun vaikealta ja opettajamme Virginie oli kovin pelottava, mutta jo ensimmäisen viikon jälkeen tuntuu paljon helpommalta. Olen opiskellut ranskaa 8 vuotta, mutta viimeisestä kunnon ranskan kurssi on ollut yläasteella, sillä sen jälkeen (lukiossa ja AMK:ssa) on tarjottu ainoastaan alkeiskursseja. Eli paljon on päässyt unohtumaan ja joudun todella skarppaamaan että pääsen taas samalle tasolle. 

Onneksi tällä viikolla on kerrattu paljon kielioppia, eli eiköhän tämä tästä. Läksyjäkin on jonkin verran ja papereita monisteita jaetaan joka tunnilla joku 10, pitää hankkia niille joku oma kansio (lue: eli ne pölyttyy kasassa jossain hyllyn nurkassa). Koulupäivät menevät niin että aamuryhmäläisillä on koulua 8.30-12.30 ja meillä iltapäiväryhmäläisillä 13.30-17.30. Aamuisin olen käynyt juoksemassa tai hoitamassa asioita, kun herään joka tapauksessa noin klo 7-8 kun muut talossa heräävät. Loka-joulukuussa meillä on ranskan tunnit 18.30-20, ensin 6 viikkoa ma-ke ja loput 6 viikkoa to-pe. Kivoja varsinkin noi perjantait… Yök!

Vähän rosé-viiniä rankan koulupäivän jälkeen

Porukka täällä on ihan superkivaa!! Varmasti eniten vaihtareita on Saksasta ja Etelä-Amerikasta, mutta porukkaa on kymmenistä maista esim. Kiinasta, Ruotsista, Norjasta, Italiasta, Irlannista ja Englannista. Tällä viikolla en ole vielä kerinnyt kuin yhtiin pippaloihin kun on ollut miljoona asiaa hoidettavana, mutta useana päivänä ollaan käyty drinksuilla tai tehty jotain muuta mukavaa koulua ennen tai sen jälkeen.  

Perjantaina oli kesän viimeiset viinifestivaalit, jonka Montpellierin kaupunki järjestää joka viikko kesäkaudella. Kuulimme kyllä vuokraemännältämme että tapahtumasta on myös talviversio, eli lisää viinien maistelua on varmasti luvassa, jes! Festivaalialue on täynnä erilaisia myyntikojuja, mutta tietysti se tärkein oli viinien maistelu. Viidellä eurolla sai ostaa lasin, johon kuului 3 viinilasilliseen oikeuttavaa lipuketta viinien ”maistelua” varten. Lipunmyynnistä tietysti suoraan viiniteltalle ja ensimmäinen lasillinen rosé-viiniä  kouraan. Nyt on 2 lasia muistona, eli yhteensä ”maistelin” kuutta eri viiniä, hyvin sivistyneesti tietenkin ;) Alueella taas tapasin paljon uusia vaihtareita eri kouluista ja muutenkin oli ihan huippuhauskaa. Tarkoituksena oli suunnata baariin tapahtuman jälkeen, mutta loppujen lopuksi kadotimme kaikki toisemme ja suuntasimme Lisan kanssa kohti kotia.

Les estivales, Montpellierin kaupungin järjestämät viinifestivaalit

Viini virtasi ja hauskaa oli! Kuvassa edustettuina Norja, Saksa, Puola, Belgia ja Suomi.

 Lauantai oli ensimmäinen pilvinen päivä ja satoi niin paljon ettei kukaan lähtenyt kotoaan, sillä kaduilla tulvi vettä ja tuuli kovasti. Vietettiin Lisan kanssa mukava löhöilypäivä, eikä poistuttu kotoa. Katsottiin telkkarista uutisia ja Simpsoneita, ranskaksi dubattuna tietenkin. Myös ranskaa puhuva John Travolta aiheutti pienen naurukohtauksen :D Sunnuntaina pääsin vihdoin lähisalille. Se ei ollut suuren suuri eikä ihmeellinen, mutta löysin sieltä kaiken tarvitsemani ja tapoin reidet hyvin tehokkaasti. Täällä salimaksut ovat todella kalliita, joten täytyy vähän miettiä onko varaa maksaa noita kuukausimaksuja (opiskelija-alennuksella 60e/kk) vai tyydynkö juoksemaan ja treenailemaan puistossa. Juoksemassa on tullut käytyä lähes päivittäin eli treenipäiväkirja näyttää oikein hyvältä (ja viinien ja juustojen kalorit tulee poltettua)! 

Höntsäillan eväät

Salin jälkeen lähdimme kiireesti kohti Mossonissa olevia markkinoita, josta löysimme kelpo pyörän 30 eurolla. Kuulimme vasta matkalla että markkinoille kannattaa mennä ajoissa (auki klo 7-13), jotta löytää hyviä pyöriä, mutta onneksi oli vielä joitakin jäljellä. Pääsimme heti testaamaan uutta ajokkia matkalla keskustaan ja matka kesti ainoastaan alle 10 minuuttia. Sunnuntai-iltapäivä sujui mukavasti kavereiden kanssa kahvia juoden ja lettuja syöden. Pyörien myötä liikkuminen helpottui huomattavasti! Pitää vielä käydä ostamassa superlukot molempiin, sillä täällä varastetaan pyöriä todella paljon (suurin osa markkinoilla myytävistä pyöristä on varastettuja, eli sieltä voi sitten ostaa omansa takaisin).

Sunnuntaihengailua

 

Cappucino ja crêpe Nutella täytteellä, namskis!

Vuokraemäntäni varoittaa jatkuvasti ötököistä ja muistuttaa ettei ikkunaa kannata pitää illalla auki jos valot ovat päällä. Keskiviikon jälkeen ymmärrän mitä hän tarkoitti, kun kotiin päästyäni avasin ikkunan tuulettaakseni kun yölläkin on vajaat 20 astetta lämmintä. Hetken päästä sain melkein sydänkohtauksen kun huomasin vieressäni jättimäisen heinäsirkan ja pelkään siis ötököitä yli kaiken (yääääääk!!). Tämä oli vielä joku lentävä yksilö joka pysytteli mukavasti katon rajassa, minne me kääpiöt (minä ja Lisa) ei ylletty. Yritettiin heitellä sitä vaikka millä mutta ei se vaan tahtonut tulla alas tapettavaksi. Usean lähestymisyrityksen ja kiljuen pakoon juoksemisen jälkeen Lisa (supersankarini) lopulta liiskasi heinäsirkan pöydälleni. Että oikein kivasti saimme 2 tuntia kulumaan yhden heinäsirkan takia.. Kuvaa en uskaltanut ottaa, sillä olisin joutunut ihan liian lähelle sitä monsteria, mutta pituutta sillä oli ainakin yli 7 senttiä, ällöttävää!

Valitettiin tänään miten kylmä on. Alan kai vissiin tottua siihen että normaalisti päivittäin on yli 30 astetta ja aurinko porottaa :D

Että semmoista täällä, takana on 11 päivää ja tykkään tästä kaupungista ihan hurjan paljon! Ruoka on superhyvää (paljon kokataan kotona) ja viini halpaa (3e/plo), eli ei valittamista. En osaa enää syödä ilman viinilasillista, ruoka maistuu ihan erilaiselta. Huolestuttavaa. Ensi viikolla sitten monet bileet ja uudet kujeet.

À Bientôt,

Else

Maassa maan tavalla ;)