Bileitä, nuhanenäilyä ja härkätaistelua

En voi uskoa että olen ollut Montpellierissä jo yli 2 viikkoa! Aika kuluu niin älyttömän nopeasti kun jatkuvasti sattuu ja tapahtuu. Tällä viikolla pääsin kiinni myös bile-elämään vaihtelevin lopputuloksin. Maanantaisin on bileet Australian Bar:ssa ja sitä ennen tietysti joimme muutaman pullon viiniä ja saatoin siinä sivussa siemailla myös hieman rommia, sivistyneesti tietysti ;) Siitä sitten baariin, jossa oli todella kuuma ja paikka oli ihan tupaten täynnä vaihtareita. Hauskaa oli ja tanssittiin koko ilta (korkkarit jalassa, kuinkas muutenkaan), minkä seurauksena jalat olivat aika hellänä kun lähdimme kotia kohti. En oikein tiedä mistä kaverit löysivät IKEAn ostoskärryt, mutta päätimme sitten lepuuttaa jalkojamme ja matkustaa kärryissä kun kaverit työnsivät meitä melkoista kyytiä. Selvittiin reissusta hengissä kotiin, eli loppu hyvin kaikki hyvin :D 

Ratikalla baariin...

...ja ostoskärryillä kotiin!

Bilettäminen täällä on todella halpaa, sillä esimerkiksi maanantaina minulla kului rahaa yhden viinipullon verran, eli 3 euroa. Suomessa kun helposti kuluttaa sen 30-50 euroa illassa.. Keskiviikon Erasmus-bileet oli järjestetty ihan liian pienellä clubilla ja meni aika nopeasti fiilikset kun ei mahtunut edes liikkumaan ja lähdin sitten kotiin jo puolenyön jälkeen. Ennen bileitä oli kuitenki ihanaa juoda pari lasia viiniä ooikein klassisessa ranskalaisessa ravintolassa. Aamulla olin sitten taas virkeänä treenaamassa. Viikolla on hyvä bilettää ja viikonloput voi sitten käyttää matkusteluun. Paikalliset baarit ja clubit eivät ole kovin erikoisia, mutta lähinnähän sinne mennään tutustumaan ihmisiin ja näkemään kavereita. Varsinkin näin alussa on hirmu tärkeää mennä tapahtumiin ja päästä ”mukaan porukkaan”. Ihan loistava fiilis kun jo näin pian kadulla kävellessä saattaa törmätä moniin tuttuihin. Parhaita reissuja ovat juuri ne extempore-päähänpistot, jotka ovat täysin muuta kun olin suunnitellut.

Viinilasillisella ennen Erasmus-bileitä

 

Ja itse bileet (kun vielä oli tilaa hengittää ja liikkua)

Viime sunnuntain jälkeen olemme Lisan kanssa kulkeneet oikeastaan kaikki matkat pyörällä. Parin eksymisen jälkeen löysin vihdoin parhaan reitin kouluun ja matka kesti vain 15-20 minuuttia. Huonompi homma on se, että kouluun mennessä koko matka on ylämäkeä (tuskaaa!!), mutta kotimatka taittuu kevyesti alle 10 minuutissa kun saa lasketella alamäkeen. Pitää aina vaan vähän hillitä tahtia kouluun mennessä ettei ole ihan hiestä märkä kun pääsee perille, mutta hyvää treeniähän se vaan on. Täällä varastetaan pyöriä todella paljon, eli kunnon lukko/lukot pitää olla ja aina lukita pyörä kiinni johonkin. Lisan pyörän satulassa pitää myös olla erillinen lukko, sillä se on helppo irrottaa. Toistaiseksi kaikki hyvin, vaikka vähän aluksi pelottikin tuolla hullun liikenteen seassa.

Minä ja mun pyörä kotiportilla valmiina lähtöön!

Kaikki täällä ovat olleet enemmän tai vähemmän kipeitä, pitkälti kaikkialla olevien super-ilmastointien takia. Itsekin sain viikonlopuksi ihanan räkätaudin ja jouduin olemaan treenaamatta la-su (yhyyy). Mutta hätä ei ollut tämännäköinen kun hain apteekista kunnon lääkkeet (Suomesta tuoman Burana-paketin tueksi). Oli muuten melko hauskaa yrittää selittää ranskaksi että mitä lääkettä tarvitsen, vieläpä kun kaikki merkit on jotain outoja. Sain kuitenkin kommunikoitua sen verran että kurkkukipuun löytyi pastillit ja nuhanenälle suihke. Eli paikallinen Nessu-paketti kouraan ja ei kun menoksi!

Viikonloppuna aloitimme myös matkustelun ja suuntasimme lähikaupunkiin nimeltä Nimes. ”Feria de Nimes” on kahdesti vuodessa järjestettävä tapahtuma, joka huipentuu upeisiin härkätaisteluihin. Eipä tämäkään reissu sujunut ihan ongelmitta kun ostimme vääränlaiset junaliput, mutta onneksi ihana konduktööri päästi meidät mukaan ja kun hän kerran sattui olemaan Nimes:stä kotoisin niin kertoi vielä kaupanpäälle hyviä vinkkejä kaupungin nähtävyyksistä. Perillä kerkesimme Lisan kanssa katsella myyntikojuja noin 5 minuuttia kun törmäsimme ensimmäisiin tuttuihin. Lähdimme siitä sitten kolumbialaisten ja argentiinalaisten ystäviemme kanssa syömään paellaa ja juomaan sangriaa, kuinkas muutenkaan kun espanjalaisteemaisista festivaaleista oli kyse. Sangrian jälkeen suuntasimme Jardin de la Fontaine –puistoon ja kiipesimme todella monta mäkeä ja porrasta päästäksemme mäen huipulla olevalle vanhalle tornille (La Tour Magno). Ja jottei liikaa päästy laiskistumaan niin tietysti kiipesimme tornissa vielä noin 150 porrasta lisää. Näköalat olivat kyllä kiipeämisen arvoiset! 

Härkätaisteluareena

Jardin de la Fontaine

Kiivettiin muutamat portaat..

...jotta päästiin tänne...

...ja 150 porrasta lisää et päästiin ihailemaan näitä maisemia.

Keskellä näkyy härkätaisteluareena

Camarguen hevosten show

Matkalla festivaalialueelle kävimme vähän rapsuttelemassa Camarguen hevosia ja maistelimme ihanaa paikallista jäätelöä. Härkätaisteluareenalle suuntasimme jo hyvissä ajoin varmistaaksemme hyvät paikat hattuhyllyltä (opiskelijalippu hattuhyllylle oli 19 euroa, muille paikoille jopa yli 100 euroa). Tapahtuma oli aika lailla juuri sellainen kun olin aina kuvitellut ja matadorit upeissa puvuissaan liikkuivat juuri niin kuin piirretyissä olen nähnyt. Näimme 6 eri härkää, eli 6 eri ”showta”. Ensin härkää juoksutettiin areenalla ja matadorit kävivät näyttämässä taitojaan pinkkeine liinoineen. Raaempi osuus alkoi kun tikarimiehet ratsastivat areenalle hyvin suojatuilla hevosillaan. Kun härkä hyökkäsi hevosen kimppuun iski ratsastaja tikarin härän niskaan ja veri alkoi pulputa (yök). 

Festivaalihattu päässä niinku asiaan kuuluu!

Ratsastajat johti joukkoa

Alkuparaati (matadorit edellä ja tikarihemmot ratsastaen perässä)

En kyllä ite menis leikkimään yli 500-kiloisen härän kanssa..

 

Ratsastaja iski kepin päässä olevan terän härän niskaan. Hevoset oli hyvin suojattu, eli niille ei käynyt mitään. Tosin olen varma että ne oli huumattu jotenkin kun härän puski niitä eikä ne välittäny mitään. Silmät oli myös peitettyinä.

Ja lisää tikareita. Hulluja noi matadorit kun uskaltaa mennä suoraan eteen!

Sitten matadorit iskivät härän niskaan 6 tikaria lisää, jonka jälkeen päämatadorit El Juli ja José Mari Manzanares saivat vuorotellen kunnian lopettaa show ensin näyttämällä taitojaan punaisen liinan kanssa (jota härät tuntuivat vihaavan yli kaiken) ja lopuksi he iskivät noin 70 cm pitkän ”miekan” niskasta sisään. Melko pian tämän jälkeen härkä kaatui maahan ja se lopetettiin iskemällä tikari otsaan ja hevoset vetivät härän pois areenalta. Sitten vaan veret pois areenalta ja seuraava härkä sisään. Melko raakaa joo, mutta kun ei ajatellut tapahtumaa eläinrääkkäyksenä, niin olihan tuo ihan mieletön kokemus. Osalle se oli vähän liikaa ja kyllähän se tuntui hassulta syödä sipsejä ja katsoa samalla kun härkiä tapetaan viihteen vuoksi. En kyllä välttämättä halua mennä heti uudestaan, mutta kokonaisuudessaan tapahtuma oli todella upea ja nyt on sekin koettu! 

Hevoset vetivät härän pois areenalta

Viikonloppuna oli myös ”Les journées de Patrimoire” eli päivät jolloin pääsee maksutta vierailemaan paikallisiin nähtävyyksiin. Sunnuntaina söimme ihanan aamupalan auringon lämmössä ja suuntasimme kohti keskustaa. Kahvitauon ja torikäynnin jälkeen suuntasimme kohti lääketieteellistä museota, joka oli, no miten sen nyt sanoisi, mielenkiintoinen. Huone oli täynnä muumioita sekä kuivattuja ihmiskehoja ja eri ruumiinosia ja elimiä. Entisenä fysioterapian opiskelijana olin tietenkin kiinnostunut ihmisen anatomiasta, mutta iso seinällinen erilaisia epämuodostuneita tai sairaita peniksiä ja vaginoita kuten myös säilötyt sikiöt olivat jo vähän liikaa. Montpellierin yliopisto on Euroopan ensimmäisiä lääketieteellisiä kouluja ja esillä oli myös instrumentteja eri aikakausilta. Kokemisen arvoinen museo, mutten suosittele herkkiksille. Museon jälkeen kiersimme kaupungin tärkeimmät kirkot ja apteekkimuseon. Kulttuurikiintiöni on täytetty taas hetkeksi.  

Mun uus kaveri on vähän kuivakka

Muumio

Keuhkojen verisuonia

Seinä täynnä malleja kaikista mahdollisista peniksen epämuodostumista ja sairauksista

Lopuksi kirkkoihin puhdistamaan mieltä

Tällaisia reissuja tällä kertaa, ensi viikolla luvassa ainakin Erasmus-bileet ja reissu Avignoniin. 
Niitä odotellessa ei muuta kun hauskaa viikkoa :)

Else