Sur le pont d'Avignon, on y danse, on y danse!

Nuhanenäily ei meinaa millään loppua ja alkuviikko menikin koulussa ja huilaillessa. Keskiviikkona pääsin jo tekemään kevyen salitreenin ja torstaina ensimmäiset juoksuaskeleet. Oli muuten pikkuisen tahmaista menoa, kuten aina flunssan jälkeen. Eiköhän tämä pöpö joskus mene pois, toivossa on hyvä elää. Hain apteekistakin jotain senioreille tarkoitettuja supervitamiinitabletteja, eli nyt on kovat keinot käytössä!

Torstaina uskaltauduin jo bileisiin viikon huilaamisen jälkeen. Ensin tietysti aloittelut ja muutamat juomapelit ja tällä kertaa meitä oli noin 20 henkeä saksalaisen Claran 13 neliöisessä yksiössä. Tiivis tunnelma ja loistava meno. Siitä suunnattiin kohti Cargo –yökerhoa, mutta koska osa porukasta kierrätti pulloa jonossa, jätti portsari heidät ulkopuolelle. Päätimme sitten kaikki yhdessä mennä 200 metrin päässä olevaan Panama –baariin, jossa käy paljon opiskelijoita ja erityisesti vaihtareita. Tien toisella puolella olisi ollut ERASMUS-bileet (vaihtarijärjestön järjestämät pippalot), mutta mehän ei ruvettu maksamaan 12 euroa sisäänpääsystä kun muihin baareihin pääsee ilmaiseksi. Muutenkin nuo ERASMUS-bileet ovat olleet melkoisia pettymyksiä: liikaa porukkaa, liian kuuma ja kalliit juomat.  Panamassa shotit maksaa 2 euroa ja viini on tietysti halpaa, mutta muut juomat ovat melko kalliita (olut 5e, mojito 5e). Oma toimintasuunnitelmani on aina juoda viiniä etkoilla ja maksimissaan 1 juoma baarissa, koska silloin pääsee halvemmalla (viinipullo 3e+juoma baarissa max 5e) ja toisekseen selviää seuraavana aamuna kouluun :D

Siirtyminen Claralta 200m päässä olevaan baariin kesti noin 20 minuuttia :D

 Jouduttiin Lisan kanssa ottamaan taksi kotiin, sillä pyöräni eturengas oli aivan tyhjä. Edellisenä päivänä ajattelin laittaa ilmaa renkaisiin, ja onnistuinkin täyttämään takarenkaan, mutta eturenkaan kohdalla onnistuinkin vain saamaan kaikki ilmat ulos eikä mitään mennyt rikkinäisen venttiilin takia sisälle. Jes, krapula-aamuna pääsin sitten raahaamaan pyörää korjattavaksi.. Korjaamolla sitten kerrottiin, ettei sitä rengasta pysty vaihtamaan, vaan myös vanne on pistettävä uusiksi. Toinen jes! Tästä 30 euron pyörästä tuli yhtäkkiä 95 euron pyörä, sillä korjaus ja osat maksoivat 65 euroa. Onneksi maksettiin se Lisan kanssa puoliksi, koska venttiili oli ollut rikki jo ostohetkellä. No nyt pitää sitten lukita eturengas kunnolla sillä se on nyt kaikkein hienoin osa koko pyörässä.

Lauantaina suuntasimme Lisan, Oliverin ja Annen kanssa päiväretkelle Unescon suojelukohteisiin lukeutuvaan Avignoniin. Reissun järjesti paikallinen O Culture –yhdistys, joka myy erilaisia matkoja lähikaupunkeihin. Hinta oli todellakin kohtuullinen (40e), sillä se sisälsi bussimatkat (n. 1h/suunta), opastetun kierroksen, ilmaisen sisäänpääsyn Paavin palatsiin (Palais des Papes) sekä tietysti paikallisten viinien maistelun. Täysi 40 hengen bussi starttasi Montpellierin asemalta klo 9 ja matka taittui ranskankielistä juorulehteä lueskellessa (josta jopa ymmärsin suurimman osan) sekä opasta kuunnellessa. Saimme paljon infoa Avignonin ja Provence-Alpes-Côte d'Azur -läänin historiasta, erityisesti siitä milloin ja miksi paavi muutti Vatikaanista Avignoniin. Alue on myös erittäin suuri viinin tuottaja ja matkalla ohitimme kymmeniä erikokoisia viinitiloja. Ranskassa maisemat ovat ihan mielettömiä, sellaisia mitä ei pysty kuvissa näyttämään vaan ne on itse koettava. On vuoria, jokia, viinitiloja, pieniä kaupunkeja linnoineen, upeita rantoja yms. 

Koko vanhaa kaupunkia ympäröi 5 kilometriä pitkä muuri

Reine ja viinitarha (yksi niistä miljoonasta)

Meidän matkaseurue. Tuulinen päivä ja hiukset auki = not a good idea

Tämä maa on täynnä tällaisia ihania pikkukatuja

Avignonissa kiersimme oppaan mukana n 1,5h oppien lisää alueesta. Vaikka kaikki kerrottiin ranskaksi, oli kieli helposti ymmärrettävää ja puherytmi pysyi sellaisella nopeudella, että pystyi erottamaan sanat toisistaan. Ranskalaiset nimittäin puhuvat todella nopeasti, jolloin puhetta on hirmuisen vaikea ymmärtää. Puutarhakierroksen jälkeen oli 2 tuntia vapaata aikaa ja totta kai suuntasimme heti Avignonin sillalle. Silta on kuuluisa ranskalaisesta lastenlaulusta, jota mekin lauloimme kun aloitin ranskan opiskelun ala-asteella ja siksi sillalle pääsy olikin koko reissun kohokohta. Laulun löytyy täältä. Olen kuitenkin syvästi järkyttynyt kuultuani oppaalta, että Avignonin sillan tanssit olivat todellisuudessa paikka, jossa miehet tapasivat prostituoituja. Lapsuuteni on pilalla :O

Kauan odotettu Avignonin silta! Nykyään se on enää nähtävyys, mutta ennen se oli alueen ainoa silta mitä pitkin pystyi ylittämään Reinen ja kulkemaan Italiaan.

Ja tottakai me tanssittiin sillalla!

 Järkytyksestä piti sitten toipua punaviinillä ja juustokastikkeen kera tarjotulla vasikan lihalla. Vielä kuppi kahvia (=espressoa) päälle niin vähän helpotti. Ehdittiin vielä hetki kierrellä katuja ja ihailla kaikkien merkkiliikkeiden näyteikkunoita. Kello 14 oli vuorossa kierros paavin palatsissa (Palais du Pape), jossa ranskalaiset paavit asuivat 1300-luvulla. Italian ja Ranskan huonojen välien takia italialaiset murhasivat Vatikaanissa 3 paavia lyhyen ajan sisällä, minkä seurauksena Avignoniin rakennettiin linna ranskalaisia paaveja varten. Paavin muutettua takaisin Vatikaaniin, Palais du Pape toimi linnoituksena erityisesti Ranskan vallankumouksen aikana. Vallankumouksen johdosta lähes kaikki seiniä peittävät mosaiikit tuhottiin ja rakennusta pelkistettiin. Nyt palatsi on pyritty restauroimaan entiseen muotoonsa uudelleen rakentaen korkeat tornit ja muita puuttuvia osia. Taidetta ei valitettavasti ole pystytty restauroimaan ja sitä oli nähtävissä enää paavin makuuhuoneessa ja pieniä paloja muissa huoneissa. Oppaamme kertoi todella mielenkiintoisia tarinoita palatsin historiasta, mikä oli paljon mielekkäämpää kuin lukea infotauluja. Vielä ennen lähtöä pääsimme maistelemaan paikallisia viinejä, nam! Montpellieriin palasimme 18.30 ja ehdin vielä hakemaan pyöräni korjaamolta ennen sen sulkeutumista.

 

Vasemmalla paavin kappeli ja keskellä näkyy yksi Palais du Pape:n yli 50 metriä korkeista torneista

Pienoismalli palatsista

Palatsissa oli myös sanotaanko mielenkiintoinen taidenäyttely, jossa oli näytillä todella raakoja taideteoksia. Tässä kuitenkin vähän mukavampi huone, tunnistatko sadun?

Ranskan vallankumouksen aikana patsaat joko poistettiin tai niiden pää rikottiin. Kuvassa reunoilla näkyy tyhjät paikat patsaille ja kaarella olevilta ihmishahmoilta puuttuvat päät.

Näkymiä palatsin tornista

Loppuun vähän roséta ja punaviinia

Sunnuntaiaamun salitreenin jälkeen suuntasimme Lisan kanssa pyörillä kohti rantaa. Matkaa kertyi noin 12 kilometria, joka taittui noin 40 minuutissa. Reitti oli aivan upea! Pyörätie kulki ihanan metsäalueen läpi, hevoslaitumien ohi ja pysähdyimme ihailemaan myös flamingoja täynnä olevaa lahtea. Palavas-de-Fleut –rantakaupungissa oli jotkut kesän päättäjäisfestivaalit, joten viimeisen kilometrin kulkemiseen kului noin 25 minuuttia. Päästiin kuitenkin lopuksi rannalle ja törmättiin vielä ihan sattumalta ranskalaiseen ystävääni Morganiin, joka oli 2011 Turussa vaihtarina. Oli kyllä ihan huippua muistella kaikkia pippaloita mitä jaksettiin vielä kiertää silloin ensimmäisenä opiskeluvuotena. Nyt on jo niin vanha ettei jaksa bilettää enää samalla tahdilla ja tarvitsee myös lepoa (aina välillä).

Tässä lahdessa oli vain muutama kymmenen flamingoa, mutta seuraava oli aivan täynnä vaaleanpunaista

Täpötäysi Australian Bar ja baarimikkojen show

Maanantaina oli ruotsalaisen Jessican ja hollantilaisen Amarinksen synttärit ja sieltä taas perus maanantain Australian Bar. Oltiin kotona tosin jo noin klo 2, kun kouluun piti selvitä tiistaina klo 9. Loppuviikosta niitä bileitä sitten riittääkin, sillä tänään (torstaina) suunnataan kohti koulun opiskelijajärjestön (BDE) beach partyja ja huomenna aamulla suuntaan viikonlopuksi Barcelonaan Suomen kavereiden kanssa. Loistava loppuviikko edessä, siitä sitten seuraavalla kerralla lisää!

Bisous,

Else

P.S. Keskiviikkona pyörästä hajosi takapyörä. Jälleen jes. Onneksi sen korjaus maksoi "vain" 30 euroa, mutta nyt alkaa olla mitta täysi tätä pyörärumbaa. Kertaakaan en enää kävele sinne pyöräkorjaamolle!